Paikallisuutiset

Höyryjuna Heikki puksuttaa Länsi-Lapissa loppukesästä – ”Nostalgisista junamatkoista halutaan ympärivuotinen tuote”

Joulujuna on jo pilotoitu, nyt kokeillaan kesä- ja syysjunien vetovoimaa.

Meri-Lapin ja Tornionjokilaakson matkailulle haetaan nostetta nostalgisista junamatkoista, joista toivotaan ympärivuotista matkailutuotetta.

Alueella kokeillaan höyryjuna Heikin vetovoimaa kesä- ja syysmatkailussa. Euroopan ainoa puulla lämpiävä Heikki tuodaan elokuussa Nurmeksesta Kemiin, josta sillä tehdään kolme erillistä junamatkaa Tornion kautta Ylitorniolle ja sieltä Aavasaksalle.

– Juna-asemalta on linja-autokuljetus vaaran päälle, jossa ihmiset voivat halutessaan esimerkiksi ruokailla ja tutustua historialliseen Keisarinmajaan, järjestelyissä mukana oleva Oskar van Ieperen mainitsee.

Länsi-Lapissa on saatu hyvät kokemukset jouluteemaisesta nostalgiamatkasta, kun vuoden 1948 Ukko-Pekka-höyryveturi matkasi Kemistä Pelloon viime talvena.

– Ukko-Pekan junamatkat olivat suosittuja ja toivat omalta osaltaan vahvistusta, että elämysjunamatkoilla on oma paikkansa Tornionjokivarressa, idean isä ja koordinaattori Seppo Lankinen toteaa.

Matkailun painopiste länsikairaan

Hankkeen taustalla on Joulupukkijuna Oy, jonka omistaa kuusi paikallista toimijaa, mukaan lukien Lankisen ja van Ieperenin. Tavoitteena on saada muutettua Lappiin suuntautuvan matkailun painopistettä, joka toimijoiden mukaan on tällä hetkellä vahvasti Rovaniemellä ja on pääosin talvipainotteista.

– Meillä on ajatus saada matkailusta ympärivuotista ja tuoda alueen kohokohdat esiin. Junalla se onnistuu hienosti juuri sen vuoksi, kun juna yhdistää eri paikkakunnat ja kylät, van Ieperen kuvaa.

Kemin lumilinnan ideoinut Lankinen näkee, että Länsi-Lappi on jäänyt matkailussa lapsipuolen asemaan, koska hallintoa on keskitetty Rovaniemelle.

– Lumilinnaakin yritettiin aikoinaan esittää Rovaniemelle. Olen miettinyt tätä junaideaa 10 vuotta. Perusajatuksena olisi saada alueen kunnat vahvaan yhteistyöhön matkailun osalta.

Lankinen huomauttaa, että edellisellä pilottimatkalla kaikista alueen kunnista oli edustus mukana. Hän toivoo, että kunnat löytäisivät toisensa aiempaa paremmin.

– Kuntien pitäisi itse oivaltaa, ei pelkästään tätä, vaan koko matkailun merkitys läntiselle Lapille. Myös Ruotsin ja Norjan läheisyys pitäisi huomioida ja tehdä niiden kanssa syvemmälle menevää yhteistyötä.

Höyryveturi halutaan pysyvästi alueelle

Höyryveturi pitäisi saada pysyvästi Meri-Lappiin, jotta teemallisia junamatkoja voitaisiin järjestää ympärivuotisesti. Tällä hetkellä Joulupukkijuna Oy vuokraa höyryveturin käyttöönsä. Junan edestakainen kuljettaminen maksaa tuhansia euroa. Ukko-Pekka on tuotu Kemiin Kouvolasta ja Heikki Nurmeksesta.

– Junilla on sen verran ikää, että omistajatkin haluaisivat niistä jo eroon, ja sitähän mekin haluaisimme. Nyt yritämme katsoa, onko tällä tulevaisuutta, van Ieperen toteaa.

Höyryveturi maksaa noin 300 000–500 000 euroa, riippuen siitä, kuinka monta vaunua siinä on mukana. Suurin haaste on se, että junan pitäisi hankkia elantonsa pitkälti talviaikaan tulevilta kansainvälisiltä turisteilta.

– Paikallisista ihmisistä ei saa välttämättä sellaista pohjaa, että juna pystyisi liikennöimään alueella ympäri vuoden pelkästään heidän turvinsa, van Ieperen sanoo.

Puuttuvat kiskot

Yrityksessä on mukana myös torniolainen Markku Seppälä. Kemissä ja Torniossa yrittäjänä toimiva Seppälä omistaa Tornion vanhan rautatieaseman, ja siellä olisi höyryveturille tallikin valmiina, mutta sivuraiteen ja tallin välinen kisko-osuus puuttuu.

– Kun ostin asema-alueen 12 vuotta sitten, niin puratin kiskot pois, koska ne olivat tiellä. Eihän silloin ollut mitään tietoa mistään höyryveturista.

Seppälän mukaan kiskoa tarvitaan parisataa metriä, jotta veturin saaminen talliin onnistuisi. Häneen mukaansa kiskot rakennetaan takaisin asema-alueelle, kunhan tarvittava määrä ratakiskoa löytyy sopivalla hinnalla.

– Se maksaa muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Kemissäkin on veturitalli, mutta siitä on kaikki paikat ovat vuokrattuna, minkä vuoksi veturia ei saa sinne, Seppälä kertoo.

Väyläviraston mukaan yksityisen toimijan pitää saada vaadittavat lupa- ja turvallisuusasiat kuntoon ennen kuin se voi liittyä valtion rataverkkoon.

Koulutettua henkilökuntaa tarvitaan

Kiskojen lisäksi tarvitaan vielä henkilökuntaa, jotta höyryveturilla voitaisiin puksutella vuodet läpeensä. Junaan tarvitaan minimissään kuljettaja, tähystäjä, lämmittäjä ja yleensä vielä apulämmittäjäkin. Tämän lisäksi henkilöjunissa on myös konduktööri.

Ongelmana on se, että koulutettua henkilökuntaa ei alueelta ainakaan tällä hetkellä löydy, jotka olisivat kiinnostuneita työskentelemään höyryjunassa.

– Vanhat veturimiehet eivät ole olleet kiinnostuneita, eikä vielä ole löytynyt muitakaan sopivia tyyppejä. Koulutus kestäisi puolisen vuotta, Seppälä sanoo.

Ennen kuin itse veturin hankinta, kiskojen rakentaminen ja henkilökunnan rekrytointi on ratkaistu, ei hankkeessa päästä etenemään pilotointia pidemmälle. Lankisen mukaan tavoitteena on valmiiden chartermatkojen myyminen Eurooppaan.

– Se vaatii tarpeeksi kokemusta pilotoinneista. Minulla on usko ja näkemys, että kiinnostusta on Englannista, Saksasta ja Benelux-maista. Kyselyjä matkatoimistoista on jo tullut, Lankinen sanoo.